banneri2.jpg
Uutiset
12.11.2019 Tutkimusraportti Harrastustakuu: yhdenvertaisuuden asialla julkaistu

Tiedote
Nuorisotutkimusseura

Lasten ja nuorten harrastustakuun toteutus on kunnissa vielä alkuvaiheessa

Harrastaminen lisää lasten ja nuorten hyvinvointia ja vähentää syrjäytymistä. Harrastustakuu, vähintään yhden mieluisan harrastuksen takaaminen jokaisella lapselle ja nuorelle, on yksi keinoista, joilla pyritään vahvistamaan kunnallista hyvinvoinnin edistämistyötä ja varmistamaan yhdenvertaisten harrastusmahdollisuuksien toteutuminen. Tuore tutkimusraportti Harrastustakuu: yhdenvertaisuuden asialla kertoo, että raporttia varten toteutettuun kyselyyn vastanneista 180 kunnasta kolmessa kunnassa neljästä (77 %) harrastustakuu ei toteutunut.

Kunnissa on halua, mutta ei rakenteellista valmiutta edistää lasten ja nuorten harrastustakuuta

Moni kunnista suhtautui harrastustakuuajatukseen myönteisesti, mutta todellinen sitoutuminen puuttui. Esimerkiksi harrastustakuun organisointi ja toteuttaminen käytännössä oli puolessa vastaajakuntia sisällytetty osaksi toimihenkilön muuta toimenkuvaa. Neljä kymmenestä kunnasta ei ollut nimennyt vastuuhenkilöä lainkaan (41 %). Harrastustakuutoiminnan rahoitus koostui pääsääntöisesti valtionavustuksista (21 %), budjetoiduista määrärahoista (15 %) ja näiden yhdistelmistä (42 %). Yli puolet (62 %) harrastustakuuta toteuttavista kunnista ilmoitti seuraavansa tavoitteiden toteutumista jollain tasolla, pääsääntöisesti hyvin hajautetusti koostetuilla tiedoilla.

Mielestämme kunnan rahoilla, oppilashuoltotyön kautta ohjatut mallit ovat hyvät ja konkreetit ennaltaehkäisevässä työssä – tarjoamme huolen alueella oleville lapsille mahdollisuuden itsensä kehittämiselle, arjen rytmin löytämiselle sekä mahdollisuuden vanhemman ja lapsen hyvän vuorovaikutussuhteen kasvulle – mielekkäässä toiminnassa lapsi ja vanhempi saavat mahdollisuuden löytää toisistaan positiivisia ja voimaannuttavia piirteitä. Jatkuva oppilashuollon tuki ja seuranta taustalla on ensiarvoisen tärkeää,” vastasi yksi tutkimukseen osallistunut kunta.

Harrastamisen kynnystä madaltavat harrastuspassit ja maksuttomat kokeilut

Moni kunnista tarjosi lapsille ja nuorille erilaisia harrastepalveluja edistämään yhdenvertaisia harrastusmahdollisuuksia. Näitä olivat esimerkiksi harrastekortit tai -kalenterit, kuten Move-kortti, Sporttaripassi ja Juniorikortti, joita oli mahdollista käyttää ilmaiseksi tai pientä maksua vastaan erilaisiin harrastuksiin tutustumiseksi. Vastaavia olivat harrastusviikot ja lajikokeilut, joita kunnat toteuttivat yhteistyönä yhdistysten kanssa.

Suurin osa harrastustakuun alaisesta toiminnasta oli suunnattu peruskoululaisille. 90 prosentissa kunnista ne kohdistuvat alakoululaisten harrastustoimintaan. Lähes yhtä monessa kunnassa kohderyhmänä olivat yläkouluikäiset nuoret (81 %). Sen sijaan toisen asteen opiskelijoille (44 %) tai alle kouluikäisille (46 %) suunnattuja harrastuksia oli tarjolla alle puolella kunnista. 

Kunnat tarjosivat pääsääntöisesti maksuttomia harrastamisen ryhmiä (80 %). Maksullisessa toiminnassa osallistumismaksut olivat hyvin pieniä ja koostuivat lähinnä materiaalimaksuista.

Yhdenvertaisuutta voi edistää monin tavoin

Meidän pitäisi pystyä murtamaan perheissä ja lapsissa elävää myyttiä siitä, että harrastaminen on mahdollista vain ohjatun toiminnan kautta ja menestyminen on mahdollista vain ohjatun toiminnan kautta. Myös OKM:n ja muiden valtakunnan tason toimijoiden suunnalta olisi toivottavaa muokata asenneilmapiiriä harrastamista kohtaan avarammaksi, totesi eräs kyselyn vastaaja.

Omaehtoisen tekemisen merkitystä harrastustakuussa ja syrjäytymisen ehkäisemisessä olisi tärkeää nostaa nykyistä näkyvämmin esille harrastamisen eri foorumeilla. Se olisi syytä nostaa myös kunnallisten vapaa-aikapalveluiden kehittämiskohteeksi. Kunnilla on avainrooli ja lakisääteinen velvoite edistää lasten ja nuorten yhdenvertaista harrastamista, olipa kyse ohjatusta tai omaehtoisesta harrastamisesta. Tärkeimmiksi harrastustakuuta kunnissa ohjaaviksi arvoiksi kyselyn vastaajat nimesivätkin tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden periaatteet (97 %). Yhdeksän kuntaa kymmenestä (89 %) kertoi myös yhteisöllisyyden edistämisen kuuluvan toiminnan arvopohjaan.

Harrastustakuu: yhdenvertaisuuden asialla

Yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa Nuorisotutkimusverkoston osaamiskeskus toteutti vuosina 2018–2019 selvityksen lasten ja nuorten harrastustakuusta. Selvitys tuottaa tietoa yhdenvertaisten harrastusmahdollisuuksien toteutumisesta Suomen kunnissa sekä kerryttää tietopohjaa lasten ja nuorten harrastamisesta.

Lasten ja nuorten harrastamattomuuden syiden perkaaminen ei ole yksiselitteinen asia. Kunnilla on oma, lakisääteinen roolinsa vapaa-aikapalveluiden tuottajina sekä mahdollisuudet edistää ja koordinoida harrastamista niin kuntasektorit ja kuntarajat ylittävällä yhteistyöllä kuin kolmannen sektorin kanssa. Tässä asetelmassa harrastustakuu näyttää kuitenkin tutkimuksen mukaan jäävän hallitusvetoiseksi, vaikka kunnilla on keskeinen rooli sen toteuttajina.

Julkaisun tiedot

Leena Haanpää: Harrastustakuu: yhdenvertaisuuden asialla.  2019. Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 221, sarja: Kenttä. ISBN 978-952-7175-95-8 (nid.). Verkkojulkaisuja 147, ISBN 978-952-7175-96-5 (PDF). 91 s. Printtijulkaisun hinta 20 €.

Julkaisun verkkoversio ja siihen liittyvä infografiikka ovat vapaasti ladattavana Nuorisotutkimusverkoston nettisivuilla sen julkaisupäivästä 29.10. alkaen http://bit.ly/2MGWXfy

Lisätiedot
Tutkija Leena Haanpää

leena.haanpaa(@)nuorisotutkimus.fi

045 1052292

Materiaalipyynnöt:
Julkaisupäällikkö Merja Hintsa

merja.hintsa(@)nuorisotutkimus.fi

044 416 5312
tai
toimisto(@)nuorisotutkimus.fi

Julkistusseminaari

Raportin julkistusseminaari pidettiin 29.10 klo 12.30–15.00. Tieteiden talolla (Kirkkokatu 6, Sali 505, 00170).

Tilaisuus on nähtävissä jälkikäteen seuraavan linkin kautta: https://www.youtube.com/channel/UCrhvXyZH1uOHG5vor9VD_QQ/live