720x120.jpg

Seksuaalisuus

SEKSUAALISUUS

Ihastuminen, rakastuminen, seurustelu ja lopulta seksi kuuluvat elämään ja aikuistumiseen. 

Sille, milloin ne kaikki tapahtuvat, ei ole olemassa mitään ikärajaa. Jokaisen elämässä ne kaikki tulevat ajallaan, eikä niitä ole mitään syytä kiirehtiä. Lain mukaan täysi-ikäisen ja alle 16-vuotiaan seksuaalinen kanssakäyminen on kuitenkin rangaistava teko.

Murrosikä aiheuttaa mullistuksia niin vartalossa kuin ajatusmaailmassakin. Aikuiseksi kasvaminen ei liene kenenkään kohdalla yksinkertaista ja helppoa. Suurin osa meistä käyttää paljon aikaa ja energiaa läpi koko elämän pohtimalla ihmissuhteita, tunteita ja seksuaalisuutta. Ikä tuo yleensä mukanaan varmuutta ja kokemusta näissäkin asioissa. Seksi kuuluu elämään, mutta ennen kuin sitä alkaa harrastamaan, on syytä olla hyvin tietoinen raskauden ja sukupuolitautien ehkäisystä. Huolimattomuudella ja välinpitämättömyydellä saattaa olla kohtalokkaat seuraukset.

Seksuaalinen poikkeavuus valtavirrasta ei ole vika tai syy pilkata ketään. Seksuaalisuus on jokaisen henkilökohtainen asia, ja sellaisena sitä tulee kunnioittaa.


Seksuaaliset vähemmistöt, seksuaalisuuden ja sukupuolten moninaisuus

Rakastuminen tai seksuaalisen kiinnostuksen herääminen on aina merkityksellinen, jokaiselle arvokas kokemus riippumatta siitä, kohdistuvatko tunteet samaan tai vastakkaiseen sukupuoleen.

Seksuaalisuuden ja sukupuoli-identiteetin rakentuminen on yksilöllistä ja se voi viedä aikaa. Usein nuorella on tunne, että hän on ainut ihminen maailmassa, joka tuntee niin kuin hän. Yksinäisyyden tunteet voivat korostua, jos nuori ei saa läheisverkostostaan tukea ja hyväksyntää omille tunteilleen tai löydä mitään samaistumiskohteita.

Joillekin nuorille samaistuminen johonkin ryhmään on tärkeää ja toisille on tärkeää olla määrittelemättä itseään. Nuorisokulttuuri ja pukeutuminen antavat mahdollisuuden ilmaista omaa sukupuolikokemustaan, viiteryhmäänsä tai määrittelemättömyyttään. Omien tunteiden ymmärtämistä auttaa, jos esimerkiksi juttelee jonkun turvallisen aikuisen kanssa tuntemuksistaan. Vaikka sanojen löytyminen seksuaalisuuteen ja sukupuoleen liittyville tuntemuksille voi olla vaikeaa.

Seksuaalinen identiteetti muotoutuu ajan myötä. Käsitys sukupuolesta rakentuu psyykkisestä, biologisesta ja sosiaalisesta sukupuolesta. Joskus lapsen kokemus omasta sukupuolesta ei vastaa biologista ja/tai ulkoisesti määriteltyä sosiaalista sukupuolta. Tällöin hänen omalle kokemukselleen ei välttämättä löydy sanoja, ymmärrystä, hyväksyntää eikä tukea. Lapselle kaikki tuntemukset ovat luonnollisia, eikä hän osaa hävetä tai peittää niitä. Viimeistään koulun alkaessa hän joutuu sopeutumaan tyttö–poika-kahtiajakoon.

Seksuaalinen suuntautuminen

Yhteiskunnassa vallitsee edelleen ns. hetero-olettamus. Sen mukaan ihmiset ovat luonnostaan kiinnostuneita vastakkaisesta sukupuolesta ja perhe voidaan rakentaa vain miehen ja naisen parisuhteen varaan. Olettamuksen varjoon jää ihmisten todellinen moninaisuus. Hetero-olettamuksen vuoksi muita kuin heteroseksuaalisia kokemuksia pidetään vähemmän arvokkaina ja selitystä kaipaavina. Seksuaalisen suuntautumisen moninaisuutta on koetettu määritellä käsitteillä heteroseksuaalisuus, biseksuaalisuus ja homoseksuaalisuus.

Suurin osa ihmisistä tuntee vetoa vastakkaiseen sukupuoleen eli heitä kutsutaan heteroiksi. Osa ihmisistä tuntee vetoa oman sukupuolensa henkilöihin, tällaisia naisia kutsutaan lesboiksi ja miehiä homoiksi. Bi- seksuaaleja ovat kumpaankin sukupuoleen vetoa tuntevat henkilöt. Transeksuaali taas on henkilö, joka tuntee syntyneensä väärään sukupuoleen. Eli miehen ruumiiseen syntynyt tuntee olevansa nainen ja päinvastoin. Transvestiitti taas on henkilö, joka aina välillä haluaa pukeutua vastakkaisen sukupuolen vaatteisiin.

Sukupuolivähemmistöihin kuuluvia ihmisiä kutsutaan transihmisiksi, joihin kuuluvat mm. transsukupuoliset, intersukupuoliset ja transvestiitit. Sukupuolivähemmistöön kuuluva henkilö voi olla heteroseksuaalinen tai ei-heteroseksuaalinen.

Seksuaalinen tasavertaisuus ry SETA: aa perustettaessa vuonna 1974 tavoitteeksi otettiin "saattaa ihmiset sukupuolesta ja seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta lainsäädännön suhteen ja yhteiskunnalliselta asemaltaan tasavertaisiksi."

Todennäköisesti kaikki lesbot, homot, biseksuaalit, transvestiitit tai transsukupuoliset kohtaavat elämänsä aikana joko piilotettua tai avointa syrjintää tai joutuvat jopa väkivallan tai sen uhkan kohteeksi suuntautumisensa takia.

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen asema on parantunut samantyyppisten vaiheitten kautta kuin Suomessa myös muualla maailmassa. Muihin pohjoismaihinkin verrattuna Suomen lainsäädäntö on kuitenkin vielä syrjivää. Lesbo- tai homoparit eivät voi adoption kautta tulla vanhemmiksi eivätkä näissä perheissä kasvavat lapset voi saada virallisesti vanhemmakseen molempia häntä kasvattavia samaa sukupuolta olevia vanhempiaan.

Älä siis sulje silmiäsi itseltäsi vaan uskalla olla rohkeasti sitä mitä olet! Et ole yksin.
Lisätietoa kannattaa käydä tutkimassa osoitteesta www.seta.fi sivuilta.

 

Murrosikä

Murrosikä on vaihe, jolloin tyttö kasvaa naiseksi ja poika mieheksi. Murrosiän alkamisajankohta vaihtelee yksilöllisesti, joillakin se alkaa aiemmin, toisilla myöhemmin. Kaikille se kuitenkin ihan varmasti tulee ennen pitkää. Tytöt saavuttavat murrosiän ja kehittyvät yleensä aiemmin kuin pojat.

Murrosiän käynnistävät hormonit, jotka saavat aikaan muutoksia vartalossa ja pojilla esimerkiksi äänenmurroksen ja siemensyöksyt. Tytöillä kuukautiset ovat merkki siitä, että nainen tulee sukukypsäksi eli voi periaatteessa saada lapsia.

Kuukautisten alkamisellekaan ei ole olemassa tarkkaa ajankohtaa. Jotain osviittaa tosin voit saada äitisi ja siskojesi kuukautisten alkamisajankohdasta.

Kuukautiset kuuluvat jokaisen naisen elämään, ja niiden kanssa on opeteltava elämään, vaikka se ensin ehkä tuntuisikin hankalalta. Sopivan kuukautissuojan löytyminen saattaa myös aiheuttaa aluksi päänvaivaa - kysy rohkeasti neuvoa kavereilta tai vaikka äidiltä tai koulusi terveydenhoitajalta.

Ensimmäinen gynekologinen tutkimus tulee ajankohtaiseksi jokaisen nuoren naisen elämässä ennemmin tai myöhemmin. Syitä siihen voivat olla esimerkiksi ehkäisypillereiden hankkiminen tai kuukautisten siirtäminen vaikkapa lomamatkaa varten. Tutkimus on lääkärille rutiiniluontoinen toimenpide, eikä sitä kannata pelätä eikä jännittää.