Banneri5.jpg

Lapin nuorten työpajatoiminta

Nuorten työpajatoiminnan tärkeimmät tehtävät ovat nuoren koulutukseen ja työelämään ohjaaminen sekä nuoren elämänhallinnan yksilöllinen tukeminen ja arjenhallintataitojen kartuttaminen. Työpajatoiminnalla on vahva nuorisotyöllinen lähtökohta, jonka mukaan jokainen nuori on arvokas. Nuoren tukitarve määritellään yksilöllisten tarpeiden mukaisesti.

Linkit päivitetään Lapin aluehallintoviraston nuorisotoimeen.

Lapin AVI nuorisotoimen yhteystiedot löydät täältä.

Sivua päivitetty 4.4.2017

Työpajatoiminta pähkinänkuoressa

Nuorten työpajatoimintaa on toteutettu useilla paikkakunnilla jo yli 30 vuotta. Työpajatoiminnan tarve on kasvanut viime vuosien aikana tasaisesti riippumatta nuorisotyöttömyyden vaihteluista. Nuorten työpajatoiminta on osa nuorisolaissa 1285/2016 säädettyä nuorten sosiaalista vahvistamista ja se toteuttaa osaltaan nuorisotakuuta.  Nuorten työpajatoiminnan järjestämistä nuorisolain ohella ohjeistetaan Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) päätöksessä (8.10.2014, dnro 10/ 600/2014) ”Nuorten työpajatoiminnan yleiset perusteet ja suositukset”. OKM jakaa vuosittain valtionavustusta nuorten työpajatoimintaan ja toiminnan kehittämiseen. Valtionavustuksiin liittyvä päätöksenteko on siirretty aluehallintovirastoille.  

Työpajatoiminta on osa sosiaalisen työllistämisen toimialaa, joka tarjoaa monialaisessa yhteistyössä laadukkaita, peruspalveluihin kuuluvia ja niitä täydentäviä työllistymis-, koulutus-, kuntoutus- ja ohjauspalveluja sekä työ- ja toimintapaikkoja heikossa työmarkkina-asemassa oleville henkilöille. Työpajatoiminta sijoittuu nuorisopolitiikan ohella vahvasti koulutus-, työllisyys- ja sosiaalipolitiikan sektoreille. Työpajat toimivat sektoreiden reuna-alueilla ja niiden välisillä rajapinnoilla. Alueellisesti ja paikallisesti työpajatoimintaa kuvaa monialainen yhteistyö.

Valmennus on työpajojen perustehtävä. Valmennuksen keskiössä ovat tuki työn teknisten taitojen ja elinikäisen oppimisen avaintaitojen, työelämä- ja työyhteisötaitojen parantamisessa sekä työelämässä tarvittavien arjenhallinnan ja sosiaalisten taitojen vahvistumisessa. Työpaja on siis yhteisö, jossa työnteon ja siihen liittyvien valmennus- ja ohjauspalvelujen avulla pyritään parantamaan yksilön arjen hallintaa ja valmiuksia hakeutua koulutukseen tai työhön. Työpajatoiminta on aina tavoitteellista ja suunnitelmallista.

Valmennusmenetelmät ja tavoitteet vaihtelevat eri valmennuspalveluiden mukaisesti. Valmennuspalveluiden käyttäjäasiakkaan eli valmentautujan asiakasprofiili on valtakunnallisesti muuttunut viime vuosina entistä enemmän monialaista palvelua tarvitsevaan suuntaan. Tämä on nostanut kuntouttavien valmennuspalveluiden tarvetta ja tarjontaa, valtakunnallisella tasolla moninkertaistanut tarjonnan viimeisten vuosien aikana.

Työpajatoiminnan matalimman kynnyksen valmennuspalvelu on starttivalmennus. Starttivalmennuksessa keskeisessä roolissa on yksilövalmennus, jota usein toteutetaan ryhmävalmennuksena. Starttivalmennuksen tavoite on valmentautujan toimintakyvyn kartoittaminen, arjen asioiden ja elämänhallinnan tukeminen. Kuntouttavan valmennuspalvelun keskeisin tavoite on valmentautujan työ- ja toimintakyvyn kartoittaminen, opiskelu- ja työelämänvalmiuksien parantuminen (keskeinen valmennussopimus on kuntouttava työtoiminta). Työelämään valmennuspalvelun tavoite on kehittää valmentautujan työtaitoja ja–valmiuksia, jolloin työvalmennuksen rooli nousee keskiöön (valmennussopimuksena esimerkiksi työkokeilu). Työpajan nivelvaiheen tuki siirryttäessä avoimille työmarkkinoille, seinätön valmennus, on syntynyt työelämän muutoksen myötä. Työn muutos, kuten uudet työtehtävät ja – alat, loivat tarpeen laajentaa perinteistä työpajatoimintaa (valmennussopimuksena esimerkiksi palkkatuettu työ).

Työpajojen valmennuspalvelut sisältävät työ-, yksilö- ja ryhmävalmennusta. Työvalmennus on valmentautujan yksilöllisten tarpeiden ja valmiuksien mukaan tapahtuvaa työ- ja toimintakyvyn edistämistä, joka on suunnitelmallista, tavoitteellista ja työn avulla tapahtuvaa. Yksilövalmennus on työvalmennusta tukevaa toimintaa, jossa yksilövalmentaja perehtyy valmentautujan elämäntilanteeseen kokonaisvaltaisesti ja tarjotaan monialaista tukea toimintakyvyn parantumiseksi. 

Työpaja on tekemällä oppimisen toimintaympäristö, joka korostaa toiminnallisuutta. Tekeminen on konkreettista taitojen oppimista ja osaamisen kerryttämistä erilaisten harjoitus- ja tilaustöiden avulla. Työpajalla on mahdollisuus rakentaa työ-, toiminta- ja oppimiskokonaisuuksia.

Työpajojen vaikuttavuutta mitataan useilla mittareilla. Keskeistä on valmentautujien sosiaalisen vahvistumisen todentaminen, johon työpajoilla on käytössä Sovari- mittari. Mittari kuvaa valmentautujan subjektiivista kokemusta valmennusjaksostaan työpajalla ja mittari täydentää palveluiden tilastollista vaikuttavuustietoa, kuten sijoittumistilastoja. Työpajatoiminta on vaikuttavaa, vuonna 2016 työpajavalmennukseen osallistuneista nuorista 71,3 % sijoittui positiivisesti työpajavalmennusjakson päätyttyä. Tietoa nuorten työpajatoiminnasta vuonna 2016 valtakunnallisesti ja alueellisesti löytyy osoitteesta https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2016/20161285.