Työpajakuvaukset

klappi-lintu3_WEB.jpg
Lapin nuorisotyöpäivien työpajat ja niiden kuvaukset

 

PDF-liitetiedosto työpajakuvaukset:
Lapin nuorisotyöpäivien työpajakuvaukset_KLAPPI sivuille.pdf

 

Kuvaukset löytyvät myös tästä alta:        

 

Keskiviikko 5.10.

 

TYÖPAJAT KOHDERYHMITTÄIN

1.    Etsiville nuorisotyöntekijöille
2.    Nuorten työpajojen työntekijöille
3.   
Nuoriso-ohjaajat (2 eri työpajaa)

      A) Voimaantumisen välineitä –työpaja

      B) Hyvät käytännöt jakoon! –työpaja (MAX 25 hlö)

 4.    Nuorisotoimesta vastuullisille (kunnat, järjestö, SRK, hankkeet ym.)

 

Torstai 6.10.

 

VAPAAVALINTAINEN TYÖPAJA

1.      Koulu on enemmän. Koulun ja nuorisotyön yhteistyön mahdollisuudet

2.      Voi ei!! Taas osallisuutta!?

3.      Johan on päihdekasvatusmarkkinat!

4.      Nuorisotyö vahvistamassa nuorten mielenterveyttä ja mielenterveystaitoja

5.      Kun elämä antaa odottaa: osallisuuden ehtoja ja rajoituksia

 

Työpajakuvaukset


Keskiviikko 5.10.

 

TYÖPAJAT KOHDERYHMITTÄIN

 

1. Etsiville nuorisotyöntekijöille

Vastuuhenkilö Anna Vilen, Etsivän nuorisotyön kehittämisen tuki -projekti

 

Työpajassa kartoitetaan etsivän nuorisotyön alueellisen koordinaation ja verkostotoiminnan tarvetta sekä ideoidaan koordinaation ja verkostojen mahdollisuuksia ja käytännön toteutusta. Työskentelyn lähtökohtana ovat alueelliset erityispiirteet, ammattilaisten omat kokemukset ja vuoropuhelu kollegojen kanssa. Työpajassa tuotetaan yhdessä tietoa alueen etsivän nuorisotyön koordinaation ja vertaistapaamisten tarpeesta sekä mahdollisuuksista kehittää alueellista yhteistyötä niin, että se palvelee sekä nuoria että alueen ammattilaisia parhaalla mahdollisella tavalla. Työpajan lopuksi TPY:n Riitta Kinnunen esittelee Sovari-arviointimallia.

 

2. Nuorten työpajojen työntekijöille

Vastuuhenkilö Lapin ALU-koordinaattori Outi Rautio ja TPY:n asiantuntija Riitta Kinnunen

 

Työpajalla dokumentointia toteutetaan monella tasolla: asiakastiedon kerääminen ja tallentaminen eli tilasto- ja taloustiedon dokumentointi, valmennuksen dokumentointi eli työpajan prosessien kuvaaminen ja työpajan valmennusarjen dokumentointi (valmentajan havainnot arjessa), jonka tehtävänä on valmentautujan osaamisen tunnistaminen. Työpajatoiminta nostaa esiin ammatillista osaamista, vaikka muodollista pätevyyttä ei valmentautujalla olisikaan ja erityisesti työllistymisen näkökulmasta yleisten työelämä- ja työyhteisöosaamisen taitojen tunnistaminen on merkityksellistä.  Arjen- ja elinikäisen oppimisen avaintaitojen hallinta ja eritoten sosiaaliset taidot korostuvat arvioitaessa työyhteisöosaamisen ja työyhteisöön kiinnittymisen taitoja, jotka ovat yksi keskeisimmistä työllistymistä edistävistä tekijöistä. Työpajatoiminnan vaikuttavuutta arvioidaankin usein pääasiassa sijoittumisen mittarilla, mutta sijoittumista pitäisi tarkastella työmarkkinaosallisuutta suurempana käsitteenä. Tämä edellyttää työpajoilta entistä suunnitelmallisempaa ja aktiivisempaa otetta työelämä- ja työyhteisöosaamisen ja sosiaalisen vahvistumisen sanoittamisessa.

 

3. Nuoriso-ohjaajat (2 eri työpajaa)

 

A) Voimaantumisen välineitä –työpaja
           Vastuuhenkilö Heli Lukkariniemi, Peräpohjolan Opisto

Paikka Sallan liikuntahalli


Työpajassa keskitytään omaan voimaantumiseen. Miten nuoriso-ohjaaja pitää huolen omasta jaksamisestaan? Mitä keinoja ohjaajalla on voimaantua ja toimia jaksavana ohjaajana asiakkaille sekä olla hyvä työyhteisön jäsen? Tule jakamaan sinun voimaantumisen keinojasi, sekä saamaan vinkkejä/ideoita miten teet itsestäsi jaksavan työyhteisön jäsenen. Tervetuloa Helin minikahvilaan kahville ja pullalle!


     B) Hyvät käytännöt jakoon! –työpaja (MAX 25 hlö)

Vastuuhenkilö Pirjo Junttila-Vitikka

Paikka Poropuisto


Työpajassa esitellään ja jaetaan arjessa hyväksi havaittuja toimintatapoja, malleja tai muita hyviä käytänteitä. Hyvät käytännöt voivat olla joko hankkeessa kehitettyjä uusia toimintamalleja tai hyvinkin pieniä ja konkreettisia keinoja, joita on keksitty helpottamaan arjen työtä nuorisotiloilla, kerhoissa, toimistoissa jne. Kyse voi olla työyhteisön sisäisen tiedonkulun parantamisesta, lasten, nuorten tai perheiden tavoittamisesta, kouluyhteistyön helpottamisesta, uudesta palaverikäytännöstä, työyhteisön ilmapiirin parantamisesta, oivallisesta tilaratkaisusta, tarpeiston säilytyksestä, jostakin pienestä vinkistä, jolla työn sujuvuutta on hoksattu helpottaa. Tervetuloa antamaan, saamaan ja parastamaan!

 

 

4.  Nuorisotoimesta vastuullisille (kunnat, järjestö, SRK, hankkeet ym.)

Vastuuhenkilöt Marja Hanni ja Susanna Lammassaari, Lapin AVI

 

Lapin nuorisotoimesta vastuullisten työkokouksilla on pitkä historia. Tätä jatkamme tällä kertaa Sallan maisemissa. Mukana ovat olleet perinteisesti kuntien, saamelaiskäräjien ja aluejärjestöjen nuorisotoimesta vastaavat henkilöt. Nyt saamme mahdollisesti joukkoomme muitakin, jotka eivät tunnista itseään etsiviksi nuorisotyöntekijöiksi, työpajaväeksi tai nuoriso-ohjaajiksi. Tervetuloa konkarit ja uudet tulokkaat jakamaan ja saamaan ajankohtaista tietoa nuorisotoimen tilasta Lapissa! Luvassa painavan faktatiedon lisäksi mm. tutustumista lyhyiden esittelyjen kautta osaan nuorisotyön laajaa kirjoa.

 

Torstai 6.10.

 

VAPAAVALINTAINEN TYÖPAJA

 

Työpajat valitaan etukäteen ilmoittautumislomakkeella, johon saa esittää ensisijaisen toiveen työpajasta. Jos toivottu työpaja on täynnä, valitaan sille varavaihtoehdot laittamalla loput työpajat paremmuusjärjestykseen. Työskentelytilat ovat rajalliset, joten työpajavalintaa täytyy noudattaa.

 

1.   Koulu on enemmän. Koulun ja nuorisotyön yhteistyön mahdollisuudet

Vastuuhenkilö Tomi Kiilakoski ja Asta Kaarniemi

 

Tavoitetaanko kouluilla niitä nuoria, joita nuorisotyö ei muutoin tavoita? Koulumaistuuko nuorisotyö? Miten koulu rikastuu nuorisotyön avulla? Mitä nuorisotyö voi oppia koululta?

Nuorisotyön ja koulun yhteistyö on lisääntynyt rutkasi viime vuosina. Jotakin siinä on, jotakin kiinnostavaa. Samalla herää kysymys, miten nuorisotyön resurssit on käytettävä. Työpajassa kuullaan esimerkkejä nuorisotyön ja koulun yhteistyön eri muodoista sekä pohditaan yhdessä toiminnallisin menetelmin, mikä toimii ja mikä ei. Keskustelua vauhdittavat koulun ja nuorisotyön yhteistyötä tutkinut nuorisotutkija Tomi Kiilakoski sekä Lapin ammattiopistossa nuorisotyötä opettava lehtori Asta Kaarniemi. Tomi ottaa esimerkkejä Kanuuna-kuntien tavoista tehdä koulunuorisotyötä, koululla nuorisotyöllistä otetta kehittänyt Asta kuvaa koulumentorin toimintaa. Pääpaino työpajassa on sen yhteiselä ihmettelyllä, millainen nuorisotyön areena koulu on, minkälaiset asiat helpottavat ja vaikeuttavat työtä sekä mitä nuoret kostuvat, kun yhteistyö tiivistyy.

Lisätietoja: Nuorisotyön ja koulun yhteistyö. Elo, elinikäisen oppimisen verkkolehti.
http://verkkolehdet.jamk.fi/elo/2014/10/15/nuorisotyon-ja-koulun-yhteistyo/
Koulu on enemmän- teos.

http://www.nuorisotutkimusseura.fi/julkaisut/verkkokauppa/kirjat/282-Koulu%20on%20enemm%C3%A4n

 

 

2. Voi ei!! Taas osallisuutta!?
     Vastuuhenkilö Pirjo Junttila-Vitikka


Tämä on niin nähty…! Nuorten osallisuudesta on tosiaan puhetta riittänyt. Tekojakin toki, etenkin nuorisotyössä. Maailma ei kuitenkaan ole valmis, vaan kehitettävää edelleen riittää. Osallisuuden painoarvo tulee ensi vuonna voimaan astuvassa Nuorisolaissa kasvamaan ja tuoreissa kouluja koskevissa lakisäädöksissä sen asemaa on jo vahvistettu. Säädösten henki on, että nuorten roolia päätöksenteossa halutaan laajentaa. Samalla osallisuus ymmärretään myös kasvatuksellisena tavoitteena ja kaikkien lasten ja nuorten hyvinvointia tukevana asenteena. Ei siis enää riitä, että jokaisessa kunnassa on nuorisovaltuusto ja että jotkut nuoret saavat päättää.

 

On kehitettävä kaikkia palveluja ja toimintoja niin, että jokaisen lapsen ja nuoren osallisuus toteutuu. Minimissään se voi tarkoittaa, ettei kenenkään lapsen eikä nuoren tarvitse olla ilman kaveria eikä altistua kiusaamiselle. Maksimissaan ehkä sitä, että jokainen lapsi ja nuori saa mahdollisuuden ja oppii ilmaisemaan ajatuksiaan ja toimimaan ryhmässä sekä ottamaan vastuuta itsestä ja muista. Että sellainen pieni pala kakkua. 

 

Työpajassa otetaan tarkasteluun arjen konkreettiset vuorovaikutustilanteet ja pyritään ymmärtämään, miten osallisuus niissä toteutuu tai estyy. Työpajan tavoitteena on etsiä keinoja, joilla arjen kohtaamisia voidaan kehittää siten, että se tukee jokaisen lapsen ja nuoren osallisuutta. Työskentelyssä hyödynnetään toiminnallisia, luovia ja dialogisia menetelmiä.

 

 

3. Johan on päihdekasvatusmarkkinat!

Vastuuhenkilö Heidi Odell /Preventiimi, HUMAK

Nuorilla on oikeus ja tarve kohtaamistyössä tehtävään pitkäjänteiseen päihdekasvatukseen. Millaisia erilaisia työmuotoja, kanavia ja uusia ideoita siinä voisi olla? Digikeinot? Vaikuttamisviestintä? Sometyö? Entä millaiset ajankohtaiset asiat työhön vaikuttavat? Tule hakemaan uusia tuulia päihdekasvatukseen ja nuorten päihdeasioiden kanssa työskentelyyn yhdessä ideoiden! Toteutus: Nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön osaamiskeskus Preventiimi.

  

 

 

4. Nuorisotyö vahvistamassa nuorten mielenterveyttä ja mielenterveystaitoja

Vastuuhenkilö Susanna Kosonen/Suomen mielenterveysseura

 

Työpajassa tutustutaan mielenterveyden edistämiseen nuorisotyössä ja nuorisotyöntekijöiden moniin mahdollisuuksiin vahvistaa nuorten mielenterveyttä ja mielenterveystaitoja. Tutustumme mielenterveyden edistämisen työvälineisiin ja teemme niihin liittyviä harjoituksia. Samalla lisäämme ymmärrystä nuorisotyöntekijöiden roolista mielenterveyden edistäjinä ja toimijoina

 

 

5.      Kun elämä antaa odottaa: osallisuuden ehtoja ja rajoituksia

Vastuuhenkilö Virpi Vaattovaara

 

Tarkastelemalla elämänvalintoja ja ihmisten merkityksellisiksi kokemia asioita, voidaan tarjota inhimillinen kosketuspinta elämänkulkuun. Työpajassa ulkopuolisuutta ja kiinnittymistä pohditaan yhteiskunnan odotusten, tarjolla olevien mahdollisuuksien ja yksilön valintojen taustoja kartoittamalla. Millaisilla ehdoilla aikuistuvat nuoret tekevät päätöksiä ja ryhtyvät toimeen? Millaisia ovat ne rajoitukset tai esteet, joiden vuoksi jätetään toimimatta?

 

Työpajassa kokeillaan analyysimenetelmää, jossa yksilöä ohjataan etsimään vastauksia kysymyksiin: mihin kykenen, mitä minun täytyy, mitä voin, mitä tunnen, mitä haluan ja mitä osaan. Tarkoitus on pohtia yhdessä, millä tavoin aikuistuvan nuoren oman paikan ja toiminnallisen tilan hahmottamista sekä tulevaisuuteen kiinnittymistä voidaan tukea erilaisissa elämän käännekohdissa. Työpajan ideointi perustuu väitöskirjaan, joka on julkaistu vuonna 2015.

 

 klappi-lintu1_WEB.png

Ilkka Halava, tulevaisuustutkija

 

Ilkka Halava (KTM, CBC) on tulevaisuustutkija, yritysvalmentaja ja Prime Frontier Oy:n sekä Future Works Oy:n toimitusjohtaja. Hän on yksi Suomen käytetyimmistä puhujista ja neuvonantajista, jolla on ollut yhteistyötä yli 270 eri organisaation kanssa. Sosiokulttuurisen muutoksen eturivin osaajana Ilkka on ollut mukana lukuisissa yksityisen ja julkisen sektorin kehityshankkeissa suomalaisten ja kansainvälisten organisaatioiden kanssa jo yli 25 vuoden ajan.

 

Ilkka Halava on moniosaaja, joka valmentaa organisaatioiden kaikkia henkilöstöryhmiä ja ohjaa kokonaisia työyhteisöjä työn murroksen karikoita ohittaen uuden työn sekä paremman tuottavuuden aikakaudelle. Puhujana hän on yksi Suomen laaja-alaisimmista kattaen aihepiirit työn murroksesta oppimisen vallankumoukseen, tulevaisuuden kuluttajasta elinkeinorakenteen kehittämiseen ja modernin yhteisörakentamisen kysymyksistä asumisen tulevaisuuteen. Ilkka Halavan pitkän ajan puhujakeskiarvo on 4,73 (asteikko 1-5). Viimeisimpien neljän vuoden puhe- sekä valmennustilaisuuksissa hän on kohdannut yli 100 000 kuulijaa.